Suomea uhkasi insinööripula 2006

Olen ottanut talteen 25.6.2006 STT:n uutisen "Suomea uhkaa insinööripula" ja aloin miettiä mikä tilanne on nyt? 10 vuotta myöhäisempi uutinen ei anna edelleenkään juuri eriävää kuvaa. Toisaalta vertailu juuri nyt on hankalaa, koska elämme hitaasti helpottavaa poikkeusaikaa. COVID-19 ajoi monia työttömäksi, vaikka moni pystyi toisaalta jatkamaan töitään etänä. Insinöörien työnkuvaan etätyö sopii monella alalla ja yhteiskunnan hoippuessa rajoitusten ja rokotusten kanssa monilla työpaikoilla VPN-yhteydet ja etäkokous-käytännöt joutuivat varsinaiseen tulikokeeseen. Nyt uskaliaimmat ovat maalanneet etätyökokemuksista jopa pysyvää muutosta.

Itse valmistuin insinööriksi 2005, joten varmaankin siitä syystä tuo uutinen tuli otettua talteen. Syynä pidettiin alalle hakeutumattomuutta, toisin sanoen teekkareiksi ei ollut tunkua ja matematiikka oli lukiolaisilla out. Hyvä kysymys on miksi matematiikka ei kiinnosta? Erikoinen ristiriita oli ilmesesti siinä, että pitkän matematiikan lukijoista valtaosa on naisia ja tietoteknisten alojen kuvitellaan yhä olevan miesten hommia. Mutta... eikös tilanne ole yhä samoissa kantimissa? Tähän pitäisi saada rakenteellinen asennemuutos.

Jos katsotaan taaksepäin, 1990-luvulla tietotekniikan alalle oli suoranaista tunkua. Mitä sen jälkeen on tapahtunut? Ala kärsii nykyäänkin kuplaharhasta. It-kuplan puhkeaminen on jäänyt pysyvästi ihmisten mieliin. Huomionarvoista oli että kuplan puhkeaminen oli enemmän talouden hypetyksen seurausta, kuin tekniikan alan ongelmista johtuvaa. Medialla on toki taipumus ruokkia ilmiötä, koska se uutisoi mielummin massiivisia irtisanomisia, kuin äkillistä työntekijäpulaa. Ongelma oli osittain koulutusalalla, koska opiskelupaikkoja vähennettiin kuplan jälkeen siitä huolimatta, että ala oli todellisuudessa kasvussa.

Työnantajat ovat nykyäänkin huolissaan nörttien riittävyydestä ja alalla työskentelevälle LinkedIn tulvii jatkuvasti enemmän tai vähemmän vakavia työtarjouksia. Suomesta yritetään selvästi kalastaa kovan luokan tekijöitä ulkomaille sen lisäksi, että Suomessakin on paljon kysyntää. Nuorissa on tulevaisuus, vaikka alalle ryhtyminen saattaisi kuulostaa pelottavalta. Ihan turha näitä töitä on pelätä, vanhemmat konkarit neuvovat mielellään, kunhan saavat sopivaa yleisöä - ja vanhoilla konkareilla onkin paljon kerrottavaa. Tekniikan ala elää jatkuvaa muutosta pienemmissä mikrosykleissä, mutta isompana muutoksena on käynnissä sukupolvenvaihdos 80-luvun koodaajien eläkkeelle siirtymisten myötä.

Tiivistettynä 3 tärkeää seikkaa:

1. Naisten kannattaa hakeutua (tieto)tekniikan alalle

2. Työnantajien pitää antaa nuorille lisää totuudenmukaista kuvaa työvoiman tarpeesta

3. Vanhojen konkarien tietotaito pitää saada siirrettyä seuraavalle sukupolvelle