Murra vaikenemisen muuri, Alice Miller

Tässä kirjassa Alice Miller kertoo henkisen ja fyysisen väkivallan kierteen katkaisemisesta. Väkivalta nousee yksilötasolta, lapsuuden kokemuksista ja heijastuu kaikkialle ympäristöömme. Se mistä lapsi vaikenee, kertaantuu lehdistössä, lainsäädännössä ja jopa oikeussaleissa. Sukupolvien ajan lapsia on hakattu kuuliaisiksi vanhemmilleen. Onneksi nykyään on ainakin pohjoismaissa lainsäädäntö, joka tarvittaessa laittaa stopin vanhempien väkivaltaisille kasvatusmetodeille. Jos haluat ymmärtää millaisista taustoista Ceausescu nousi kurjistamaan kansaansa Securitate joukkoineen ja mistä ja miten hän värväsi miehet kyseiseen turvallisuusjoukkioon, lue tämä kirja. Niin kauan näemme ongelmia kaduilla ja pähkähulluja totalitarismiin ja fasismiin pyrkiviä diktaattoreja, kuin heitä on kohdeltu lapsena kaltoin. Millerin mukaan ongelma koskee koko yhteiskuntaa. Lapsena pahoinpidelty voi traumansa kiistäessään ja tunneköyhiä vanhempiaan suojellessaan, toimia myös auttajan roolissa virheellisesti: jos hän vaikenee väkivallan kulttuurista, hän voi tahattomasti vähätellä sitä autettavan kohdallakin. Jos pahoinpitely on saatu omalta isältä, äidin selittäessä sen olevan lapsen parhaaksi, lapsi voi aikuisena itsekin uskoa sen vain lujittaneen luonnetta ja ohjanneen kurinalaisuuteen ja kuuliaisuuteen. Miten muuten olisi mahdollista, että on olemassa naisia, joilta on klitoris kivuliaasti amputoitu ja silti he ovat halukkaita lähettämään omat tyttärensä samaan käsittelyyn?