Mukavuusalueelta epämukavuusalueelle

Mitä löytyy mukavuus- ja epämukavuusalueilta?

Otsikko on itsessään kummallinen sanahirviö johtuen varmaan jostain aiemmista suomennoksista. Yhtä kaikki, mukavuusalueelta poistumisen tuskasta epämukavuusalueelle on puhuttu oman muistini mukaan jo 2000-luvun alusta. Voi olla että käsitteiden alkuperä on vieläkin kauempana, mutta monella tuntuu olevan näistä alueista erilaisia käsityksiä. Minullakin on omani, joten kerron sen mielelläni. En ole suinkaan keksinyt näitä itse, vaan yhdistellyt eri oivalluksia sieltä täältä, minkä kenenkin some-seinältä, joten kunnia sille jolle kunnia kuuluu. Kiitos kaikille, joilta olen ajatuksia pöllinyt.

mukavuus-epämukavuus

Nämä sisäkkäiset renkaat voi nimetä seuraavasti: 

mukavuus-epämukavuus-label

Kolme alinta kerrosta kuvaavat mukavuusaluetta ja kolme ylintä kerrosta epämukavuusaluetta, jotka on erotettu toisistaan mustalla rajalla. Tuo raja on ilmeisesti se, minkä yli kömpiminen on väitteiden mukaan hankalinta, mutta mielestäni riittää, kun tiedostaa nämä sisäiset alueet ja niihin vaikuttavat voimat, jolloin se ei olekaan ihan niin hankalaa. Toinen syy on tietenkin tuo sana epämukavuusalue, joka ei oikeasti edes kuvaa kovin hyvin todellisuutta.

Tässä vaiheessa haluan pyytää anteeksi synestesiaa hyödyntäviltä ystäviltäni näitä värivalintojani, jos ne sotkevat ajatuksianne, mutta nämä värisävyt sopivat omasta mielestäni kuvaamaan ilmiötä.

...ja miten näitä tulkitsen

Mukavuusalueen rauhoittumis- ja palautumisalue ovat niitä, joilla ihminen viihtyy luonnostaan. Siksi ne ovat hyvin tärkeitä. Mukavuusalueen ytimessä on kuitenkin vaaniva tuhoalue, se sipsien, keksien, oluen, television, somen, sohvan ja epätekemisen valtakunta. Siellä ei ole turvallista oleskella liian pitkään.

Epämukavuusalueella puolestaan on kaksi sisempää rengasta, jotka ovat kaiken kehityksen ja muutosten perusta: oppimis- ja elämysalue. Jos eksyy niiltä kauemmas, joutuu paniikkivyöhykkeelle, joka on pelon ja kauhun valtakuntaa.

Voimien suunnat

Oman käsitykseni mukaan mukavuusalueelta epämukavuusalueelle ja takaisin ohjaa kaksi ihmiselle luontaista sisäistä voimaa: uteliaisuus ja väsymys. Molempia kannattaa kuunnella, sillä keittiöpsykologin tietotaidoillani, mutta silti vahvaan empiiriseen kokemukseen nojaten, väitän, että silloin kun olen masentunut, en saa millään otetta tuosta uteliaisuudesta ja silloin kun hoipun burnoutin rajoilla en taas tunnista tuota väsymystä. Väsymyksen voi hukata helposti myös piristeillä, kuten kahvilla ja energiajuomilla, joten ne ovat todellisuudessa itsensä huijaamista ja estävät luonnollista paluuliikettä mukavuusalueen suuntaan.

voimasuunnat

Uteliaisuutensa seuraaminen siis johtaa oppimiseen, elämyksiin ja muihin seikkailuihin.

Väsymyksen tunnistaminen ja sen seuraaminen puolestaan johtaa takaisin turvalliseen lepoon, palautumiseen ja sisäiseen rauhaan.

Comments

Ehkä se tärkein jäi sanomatta: nämä kehät eivät ole kiinteitä, vaan niitä voi ajatuksillaan ja teoillaan siirrellä.

Jos esimerkiksi käy useammin paniikkivyöhykkeen läheisyydessä sille astumatta, se karkaa hieman kauemmas ja uskaltaa enemmän.

Jos taas viihtyy tuhoalueen ja palautumisalueen tuntumassa liiaksi, voi tuhoalue laajentua palautumisalueen kustannuksella ja lepo muuttuukin ongelmaksi.

Lisää uusi kommentti

Rajattu HTML

  • Sallitut HTML-tagit: <a href hreflang> <em> <strong> <cite> <blockquote cite> <code> <ul type> <ol start type> <li> <dl> <dt> <dd> <h2 id> <h3 id> <h4 id> <h5 id> <h6 id>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.